Lievemmän lain periaate
- Uutiset
21.11.2023 10.07
KKO: Raiskaus oli törkeäRaiskaus oli tehty uhkaamalla käyttää teräaseella tehtävää väkivaltaa ja menettely täytti sekä tekohetken että tuomitsemishetken mukaisen raiskauksen ankaroittamisperusteen. HO:n tuomiota muutettiin. - Uutiset
3.5.2023 12.00
Hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen tekohetkellä voimassa olleen lain mukaiseen törkeään lapsenraiskaukseen, koska uuden lain soveltaminen ei johtanut lievempään lopputulokseenRatkaisu siitä, johtiko tuomiota annettaessa voimassa olevan lain soveltaminen lievempään lopputulokseen RL 3 luvun 2 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla, oli tehtävä perustuen arvioon asian konkreettisesta lopputuloksesta eli siitä, seurasiko tuomiota annettaessa voimassa olevan lain soveltamisesta lievempi rangaistusseuraamus kuin tekohetken lain soveltamisesta. (Vailla lainvoimaa 3.5.2023. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
6.9.2021 10.00
Hovioikeus: Koska uuden työaikalain soveltaminen johti vastaajan kannalta lievempään lopputulokseen, asiassa oli sovellettava uutta lakiaAsiassa lausutuilla perusteilla KO:n ratkaisua syytteen hylkäämisestä ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 6.9.2021) - Uutiset
17.8.2021 12.12
Hovioikeus lievemmän lain periaatteestaVesiliikennelaki - vesiliikennerikkomus
lievemmän lain periaate - Uutiset
14.7.2021 14.00
Hovioikeus: Sakko tuli muuntaa vankeudeksiKäräjäoikeuden päätös oli kumottava ja suorittamatta oleva sakkorangaistus oli muunnettava vankeudeksi. (Vailla lainvoimaa 14.7.2021) - Uutiset
7.7.2021 10.42
Hovioikeus äänesti - yleisellä pysäköintialueella pysäköityyn autoon 8.1.2020 törmänneen teko ei täyttänyt liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistöäHO vapautti vastaajan tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli kuljettanut ajoneuvoa yleisesti liikenteeseen käytettävällä pysäköintialueella iltapäivällä ja törmännyt ajoneuvolla pysäköitynä olleeseen A:n henkilöautoon, jonka seurauksena ajoneuvoihin oli tullut vaurioita. Syyttäjä oli vaatinut vastaajalle rangaistusta TLL 3 §:n 1 momentin ja RL 23 luvun 1 §:n perusteella liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Kysymys oli siitä, oliko vastaaja menettelyllään syyllistynyt syytteessä tarkoitettuun liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Mikäli vastaajan menettelyn ei katsottaisi täyttävän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistöä, kysymys oli toissijaisesti siitä, oliko hänet tuomittava rangaistukseen liikennerikkomuksesta tekoaikana voimassa olleen säännöksen nojalla. (Lainvoimainen) - Uutiset
1.7.2021 14.07
Hovioikeus arvioi olivatko pakastimesta takavarikoidut 225.330 euroa valittajan omaisuutta ja oliko niiden alkuperä laillinen vai olivatko rahat peräisin rikollisesta toiminnastaHO katsoi, että vastaajan pakastimesta takavarikoidut 225.330 euroa olivat peräisin rikollisesta toiminnasta. Ottaen huomioon varojen määrä rikollisen toiminnan oli täytynyt olla laajamittaista ja laadultaan vähäistä vakavampaa. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi KO:n tavoin, että vastaajan pakastimesta takavarikoidut ja poliisin hallussa olevat 225.330 euroa oli tuomittava valtiolle menetetyksi laajennettuna rikoshyötynä. (Vailla lainvoimaa 1.7.2021) - Uutiset
16.4.2021 11.41
Hovioikeus: Syyttäjän valituksesta syyte ajoneuvorikkomuksesta hylättiin säädösmuutosten vuoksiA:ta oli epäilty samalla ajosuorituksella tehdyistä rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja ajoneuvorikkomuksesta. Ajoneuvolain 96 §:n 7 momentin (730/2018) ja tieliikennelain 160 §:n 4 momentin 3-kohdan perusteella A:lle ei olisi lainkaan tullut määrätä liikennevirhemaksua syytekohdassa 3 tarkoitetusta ajoneuvorikkomuksesta eikä menettely olisi tullut erillisenä tekona käsiteltäväksi rikosoikeudellisessa menettelyssä. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
22.3.2021 8.32
Hovioikeus: Sakon muuntorangaistus voitiin tuomita laissa säädettyä lyhyemmäksiKonkurssin tehnyt yrittäjä, joka oli vailla tuloja, vaati sakon muuntorangaistuksen tuomitsemista laissa säädettyä lyhyemmäksi. Sakkorangaistus oli tuomittu 29.10.2019 huumausaineen käyttörikoksesta ja ampuma-aserikoksesta. Sakotetun taloudellisia olosuhteita ja elatusvelvollisuutta sekä toisaalta muuntorangaistuksen tarkoitusta ja rangaistusjärjestelmän uskottavuutta punnittuaan hovioikeus katsoi, että muuntorangaistuksen lyhentämiselle oli edellytykset. Muunnettavana olevien 60 päiväsakon sijasta määrättiin neljä päivää vankeutta. Arvioinnissa otettiin huomioon myös lievemmän lain periaate sakon muuntosuhteen muututtua käräjäoikeuden ratkaisun antamisen jälkeen vastaajalle edullisemmaksi. Ks. KKO 1993:110. - Uutiset
19.10.2020 10.54
Hovioikeuden tuomio ympäristön turmelemisestaHO katsoi, että uuden lain soveltaminen ei johtanut lievempään lopputulokseen kuin tekoaikana voimassa olleen lain soveltaminen, joten asiassa oli sovellettava tekoaikana voimassa olleita säännöksiä. Yhtiön vastuuhenkilöiden menettely oli sisältänyt useita eri rikoksen täyttäviä tekotapoja ja osatekoja, jotka olivat kestäneet vuosia tai vuosikymmeniä. Menettelyllään vastaajat olivat yhdessä syyllistyneet ympäristön turmelemiseen ajalla 1.3.2000–27.5.2014. Tekoaika kokonaisuudessaan oli lähes 15 vuotta. Tekoa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei teko ollut sakolla sovitettavissa (3 kk ehdollista). KO:n tuomitseman rangaistuksen alentamiseen ei myöskään ollut aihetta. Valtiolle tuomittavan rikoshyödyn määrä oli yhteensä 4 038,66 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.10.2020) - Uutiset
29.9.2020 12.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että yhdyskuntapalvelurangaistus voitiin muuntaa valvontarangaistukseksiHelsingin hovioikeus oli 25.4.2017 antamassaan tuomiossa tuominnut A:lle yhdyskuntapalvelua ja katsonut tuolloin hänen soveltuvan yhdyskuntapalveluun. A:n syyksi oli mainitussa tuomiossa luettu törkeä väärennys ja väärennysaineiston hallussapito, mitkä rikokset laatunsa vuoksi sinänsä voisivat käräjäoikeuden tuomiossa mainituin tavoin olla esteenä valvontarangaistuksen tuomitsemiselle. A:n syyksiluetuista rikoksista oli kuitenkin kulunut noin seitsemän vuotta ja nyt muunnettavan rangaistuksen tuomitsemisestakin yli kolme vuotta. A:n rikosrekisteristä kävi ilmi, että hänelle ei ollut tullut nyt kysymyksessä olevan tuomion jälkeen muita merkintöjä. Tähän nähden hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että A:n syyksiluetut rikokset eivät olleet esteenä yhdyskuntapalvelun muuntamiseksi valvontarangaistukseksi. Ottaen huomioon A:n aikaisemmista rikoksista kulunut aika eivät nekään muodostaneet estettä tuomita A valvontarangaistukseen. Näin ollen, kun valvontarangaistuksen tuomitseminen A:lle oli seuraamusselvityksen mukaan perusteltua, ja kun A oli antanut suostumuksensa valvontarangaistuksen tuomitsemiselle, oli yhdyskuntapalvelu muunnettava valvontarangaistukseksi. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
2.7.2020 12.40
Hovioikeuden ratkaisu uskonnollisen yhdistyksen rahankeräysrikoksestaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siitä, että A ja B olivat syyllistyneet syyttäjän teonkuvauksen mukaisiin tekoihin ja siitä, ettei syyteoikeus ollut vanhentunut. A:lle ja B:lle tuomittuja rangaistuksia ei ollut syytä alentaa. Asiassa ei myöskään tullut esille seikkoja, joiden perusteella Calvary Chapel Suomi ry:n korvausvelvollisuutta taloudellisen hyödyn menettämisseuraamuksen osalta olisi aihetta arvioida toisin kuin käräjäoikeus oli perusteluissaan lausunut. (Vailla lainvoimaa 2.7.2020) - Uutiset
18.6.2020 11.45
Korkein oikeus: Unionin oikeus ja kansallisen lain muutokset eivät estäneet vastaajan tuomitsemista veropetokseen teonaikaisen lainsäädännön mukaanYhtiö oli vuosina 2013 ja 2014 tuonut maahan jäätelötuotteita Euroopan unionin toisesta jäsenvaltiosta. Yhtiön hallituksen jäsenenä ollutta A:ta syytettiin törkeästä veropetoksesta sillä perusteella, että hän oli laiminlyönyt tekoaikana voimassa olleen verolainsäädännön mukaisia velvollisuuksiaan, jotka koskivat jäätelöstä perittävää valmisteveroa. Verolainsäädäntöä oli tämän jälkeen muutettu niin, että tuomitsemishetkellä jäätelöstä ei enää ollut suoritettava valmisteveroa. Lainmuutoksen perusteena oli ollut epäily siitä, että sääntely saattoi johtaa unionin oikeuden vastaiseen valtiontukeen, mikäli jäätelöstä perittiin valmisteveroa mutta sitä ei peritty muista samankaltaisista tuotteista. Korkein oikeus katsoi ensiksi, ettei verovelvollisuuden poistamista koskeva lainmuutos ollut osoittanut muuttunutta suhtautumista teon rangaistavuuteen. Asiassa oli siten sovellettava tekoaikana voimassa ollutta lakia. Toiseksi Korkein oikeus katsoi, ettei unionin oikeuden valtiontukea koskeva sääntely ollut esteenä vastaajan tuomitsemiselle rangaistukseen kansallisen lainsäädännön nojalla riippumatta siitä, olisiko muiden yritysten saamaa verovapautusta pidettävä SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena. A:n menettely oli siten rangaistavaa. - Uutiset
30.8.2019 9.52
KKO äänesti törkeää varkautta ja rikoshyötyä koskevassa asiassa: Syyttäjällä oli ollut oikeus tarkistaa syytettä hovioikeudessa tekoajan osalta ja hovioikeus oli saanut lukea vastaajan syyksi tarkistetun syytteen mukaisen teonKäräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi 1.1.2009–5.12.2012 tehdyn törkeän varkauden. Hovioikeudessa syyttäjä vaati rangaistuksen korottamista ja A syytteen sekä siihen perustuvien vaatimusten hylkäämistä. Hovioikeuden pääkäsittelyssä vastaanotetun todistelun jälkeen syyttäjä tarkisti syytettä ilmoittaen tekoajaksi 1.1.2000–5.12.2012. Korkein oikeus katsoi, että syyttäjällä oli ollut oikeus tarkistaa syytettä tällä tavalla. (Ään.)
A:n oli katsottu anastaneen työnantajaltaan muun muassa tuotantoon kelpaamattomia osia, joista hän oli valmistanut rannetietokoneita. Korkein oikeus katsoi, että rannetietokoneista saadut myyntihinnat olivat rikoshyötyä myös siltä osin kuin ne olivat perustuneet A:n työpanokseen. - Uutiset
6.6.2019 12.31
Hovioikeus: Tosiasiallisesti vasta nimenmuutokseen perustuvaa ilmoitusta sukupuolen vaihtamisesta naiseksi ei voitu pitää vapauttavana perusteena siviilipalveluksesta kieltäytymiselle – toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus kuitenkin hylkäsi syytteen lievemmän lain perusteellaA oli miehenä ollut velvollinen suorittamaan siviilipalveluksen. Sillä seikalla, että hän oli myöhemmin ilmoittanut vaihtavansa sukupuolensa naiseksi, ei ollut merkitystä asiaa ratkaistaessa. Lainsäädäntö oli ollut syrjivä A:n kieltäytyessä siviilipalveluksesta 14.6.2017 ja asiassa tuli soveltaa lievemmän lain periaatetta rikoslain 3 luvun 2 §:n nojalla. A:n kieltäytyminen siviilipalveluksesta 14.6.2017 ei ollut rangaistavaa. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019) - Uutiset
6.6.2019 9.17
KKO:n ratkaisu ympäristön turmelemisestaA oli vastuussa siitä, että yhtiön toiminnassa oli muun ohella otettu I-luokan pohjavesialueella sijaitsevalta soranottoalueelta maa-ainesta lupamääräysten vastaisesti sekä läjitetty samalle alueelle jätemaata. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, ettei teolla ollut näytetty aiheutetun ympäristölle erityisen suurta vahingon vaaraa. A oli syyllistynyt ympäristön turmelemiseen.
A:n syyksi oli luettu myös toinen ympäristön turmeleminen. A tuomittiin yhteiseen seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Vaatimus A:n määräämisestä liiketoimintakieltoon hylättiin ja A vapautettiin hänelle tuomitusta menettämisseuraamuksesta. - Uutiset
9.5.2019 10.18
KKO:n ratkaisu lievemmän lain periaatteen soveltamisesta metsästysrikkomusasiassa – syyte hylättiinA oli luvallisen hirvenmetsästyksen yhteydessä huolimattomuudesta ampunut naarashirven, jota seurasi vuotta nuorempi vasa. Tekohetkellä voimassa olleen metsästysasetuksen säännöksen mukaan vasan seuraama hirvinaaras oli aina rauhoitettu, joten teko oli metsästysrikkomuksena rangaistava. Tekohetken jälkeen metsästysasetusta oli muutettu siten, että tuomitsemishetkellä voimassa olleen säännöksen mukaan vasan seuraama hirvinaaras ei ollut varsinaisella hirvenmetsästyskaudella rauhoitettu.
Korkein oikeus katsoi, että uusi sääntely rauhoitussäännökselle esitettyine perusteineen osoitti suhtautumisen teon rangaistavuuteen muuttuneen. Asiassa oli sovellettava tuomitsemishetkellä voimassa olevaa rauhoitussäännöstä, jonka mukaan A:n menettely ei ollut rangaistavaa. Syyte hylättiin. (Ään.) - Uutiset
5.3.2019 15.00
Osa yhdyskuntapalvelusta voitiin muuntaa vankeudeksiHO katsoi KO:n tavoin, että asiassa oli yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 39 §:n 2 momentin nojalla perusteet muuntaa valittajan suorittamatta oleva osa yhdyskuntapalvelusta ehdottomaksi vankeudeksi. Asiassa lausutun perusteella sovellettaessa lievemmän lain periaatteen edellyttämää lakien soveltamisen lopputulosta koskevaa vertailua HO päätyi samaan muuntosuhteeseen kuin KO. Valittajan suorittamatta olevat 24 tuntia yhdyskuntapalvelua oli muunnettava yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain mukaisesti 24 päiväksi vankeutta. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
29.12.2017 10.40
KKO jätti kirjanpitorikokseen syyllistyneen rangaistukseen tuomitsemattaSveitsiin perustettu yhtiö LW harjoitti puutavaran tukkukauppaa ja välitystoimintaa pääasiassa Venäjällä sijainneiden toimipisteiden tai edustustojen kautta välittämällä venäläisiltä sahoilta ostettua puutavaraa enimmäkseen muualta kuin Suomesta oleville ostajille. LW:n hallituksen puheenjohtajana ja enemmistöosakkaana toimineelle A:lle vaadittiin rangaistusta ajalla 1.1.2003–31.12.2007 tehdystä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta, koska A oli kätkenyt valtaosan yhtiön tilikausien kirjanpitoaineistoa ulkomaille Sveitsiin sekä ajalla 31.10.2004–31.10.2008 tehdystä törkeästä veropetoksesta, koska A oli jättäessään antamatta yhtiön tuloveroilmoitukset verovuosilta 2003–2007 Suomeen veron välttämistarkoituksessa laiminlyönyt verotusta varten säädetyn velvollisuuden ja aiheuttanut yhteensä 1.412.000 euron määräisen veron määräämättä jättämisen. Syytteen mukaan yhtiöllä oli kiinteä toimipaikka Suomessa.
Kysymys siitä, oliko yhtiölle muodostunut Suomeen kiinteä toimipaikka A:n johtotoimien perusteella ja oliko A syyllistynyt yhtiön toiminnassa syytteessä kuvattuihin rikoksiin. (Ään.) - Uutiset
4.7.2017 10.45
KKO:lta ensimmäiset tuomiot nettikeskustelujen avulla lapsia hyväksikäyttäneilleKKO on tuominnut kaksi helsinkiläistä ja yhden itäsuomalaisen miehen ehdottomiin vankeusrangaistuksiin törkeistä lapseen kohdistuneista seksuaalisista hyväksikäytöistä. Kukin miehistä oli solminut tuttavuuksia samaan, tekohetkillä 14–15-vuotiaaseen tyttöön eräällä netin keskustelupalstalla. KKO katsoi sukupuoliyhteyksiä sisältäneet hyväksikäyttörikokset törkeiksi ja tuomitsi miehet 2 vuoden 2 kuukauden – 2 vuoden 8 kuukauden mittaisiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. KKO:n ratkaisu syntyi äänestyksen tuloksena. Hovioikeus oli tuominnut miehet aiemmin 1 vuoden ja 6 kuukauden – 1 vuoden ja 11 kuukauden mittaisiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä määrittelemättä tekomuotoa törkeäksi. Hovioikeuden tuomiosta KKO:een valittivat syyttäjä ja yksi miehistä. KKO tuomitsi samalla toisessa rikosasiassa pohjoispohjanmaalaisen, usealla eri valeprofiililla netissä esiintyneen miehen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä yhden vuoden yhden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tekohetkillä 34–38-vuotias mies oli käynyt seksuaalisväritteisiä keskusteluja netissä lähes kahdenkymmenen iältään 10–15-vuotiaiden tyttöjen kanssa yrittämättä tavata heitä. Muutamassa tapauksessa mies oli lisäksi keskustellut verkkokameran välityksellä tyttöjen kanssa ja ottanut heistä tällöin paljastavia kuvia tai saanut niitä. Mies oli myös levittänyt lapsipornografisia kuvia. Kyseessä ovat ensimmäiset ennakkopäätökset, joissa KKO on arvioinut etäyhteyden avulla lapsen seksuaalisiin hyväksikäyttöihin syyllistyneille tekijöille tuomittavia rangaistuksia.